Euroopan ihmisoikeussopimus, s. 1 - 85 PDF

Preview

Summary

Muistiinpanot Euroopan ihmisoikeussopimus-kirjasta kurssille Valtiosääntöoikeus. Olen yrittänyt poimia olennaiset seikat kyseistä kurssia silmällä pitäen, joten kaiken kattavasta tiivistelmästä ei ole kyse. ...

Description

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS s. 1 - 85 (Pellonpää, Matti yms. 2018, Alma Talent 6. uudistettu painos, verkkoaineisto) OSA 1 Johdanto 1. Euroopan neuvosto (EN) ihmisoikeuksien suojelijana ja edistäjänä • EN:n perussäännön (SopS 21/1989) mukaan järjestön päämääränä on läheisten yhteyksien luominen jäsenvältioiden välille sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistäminen —> kansalliseen puolustukseen liittyvät kysymykset jätetty ulkopuolelle • Taloudellinen yhteistyö on siirtynyt kuitenkin erityisesti muihin järjestöihin, kuten EU:hun • EN keskittyy sosiaalitoimeen, kulttuuriin, tieteeseen, oikeuteen, hallintoon sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseen ja puolustamiseen • Tärkein ja näkyvin tehtäväkenttä on ihmisoikeuksien suojaaminen —> mittapuuna Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS, vapausoikeudet) ja Euroopan sosiaalinen peruskirja (TSS-oikeudet) • Ihmisoikeusvaltuutettu: tiedottaa EN:n ihmisoikeustoiminnasta, ja pyrkii ennalta ehkäisemään ongelmien esiintymistä —> EIT on pitänyt oikeuskäytännössään tämän raportteja EIS:n tulkinnassa ja soveltamisessa huomioon otettavana aineistona 2. Suomi ja Euroopan neuvosto • EIS liittymisen edellytyksenä on, että täytyy olla Euroopan neuvoston jäsen —> siksi Suomi liittyi ihmisoikeussopimukseen vasta jäseneksi tultuaan vuonna 1990, vaikka Suomi oli jo tätä ennen monin tavoin osallistunut EN:n toimintaan OSA 2 Ihmisoikeussopimuksen luonne ja ulottuvuus 1. Ihmisoikeussopimuksen rakenteesta • 1 osa: oikeudet ja velvollisuudet (artiklat 2-18) • Oikeuksien turvaamisen perusvelvoite • 2 osa: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (artiklat 19-51) • Sääntelee sopimuksen noudattamista koskeva kansainvälinen valvonta • Valvonnan perustuminen: yksilön oikeuteen valittaa loukkauksista EIT:lle • 3 osa: Sekalaisia määräyksiä (artiklat 52 - 59) • Määräyksiä mm. Varaumista sekä sopimuksen irtisanomisesta * 14 lisäpöytäkirjaa: täydentävät pääsopimusta ilman että niiden kautta olisi tehty muutoksia itse sopimukseen * tärkein pöytäkirja 11 v. 1998., jonka myötä muuttui valvontajärjestelmä: tästä lähtien on toiminut EIT, ja Euroopan ihmisoikeustoimikunta poistui, vaikkakaan vanha oikeuskäytäntö ei menettänyt merkitystään * täydentävät lisäpöytäkirjat eivät ole välttämättä voimassa kaikissa sopimusvaltioissa, koska sopimusvaltiolla ei ole automaattista velvollisuutta ratifioida niitä Sivu 1 / 4

2. EIS:n valtioille asettamien velvoitteiden yleisestä luonteesta ja ulottuvuudesta * yleissopimus edellyttää jäsenvaltiolta velvoitteiden välitöntä turvaamista —> taattava jokaiselle sopimusvaltion lainkäyttövallan alaiselle henkilölle, myös ulkomaalaiselle riippumatta siitä, ovatko he EN:n jonkin muun jäsenvaltion kansalaisia * Pääsääntöisesti lainkäyttövalta rajoittuu valtion alueeseen —> valtio voi vain poikkeuksellisesti joutua vastuuseen siitä, mitä on tapahtunut valtion alueen ulkopuolella * Valtio ei ole vastuussa myöskään, jos luovutettavan rikoksentekijän kohtelu luovutusta pyytävässä valtiossa ei kaikilta osin vastaa EIS:n mukaisia vaatimuksia —> Huom. Poikkeus: jos luovutettavaa henkilöä uhkaa EIS:n ulkopuolisessa valtiossa sopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun kaltainen julma ja epäinhimillinen teko; jos on ollut ennustettavissa * EIT:n mukaan sopimus ei estä toimivaltuuksein siirtoa kv-järjestöille edellyttäen, että EIS:n turvaamia oikeuksia noudatetaan järjestön piirissä * Suomen liittyessä EN:n oli selvää, että mitään erillistä selitystä ei tarvittu, jotta sopimus tulisi kansainvälisoikeudellisesti voimaan myös Ahvenanmaan osalta * Valtio vastaa viranomaistensa, tuomioistuintensa ja kunnallisten viranomaisten teosta ja laiminlyönneistä —> ei voi vapautua vastuusta delegoimalla julkisen vallan käyttöä yksityisille toimijoille, esim. Vakuutusyhtiölle * Valitus EIT:llle edellyttää ensin kotimaisiin oikeuskeinoihin turvautumista —> EIS asettaa velvollisuuksia vain valtiolle ja EIT:lle voidaan tehdä valituksia vain valtion tekemistä väitetyistä ihmisoikeuksien loukkauksista (sulkee pois Drittwirkung-vaikutukset/horisontaaliset = perus- ja ihmisoikeuksien ulottuminen yksityisten välisiin oikeussuhteisiin) * Sopimuksesta voi aiheutua myös positiivisia toimintavelvoitteita 3. Yleisiä näkökohtia sopimuksessa turvattujen oikeuksien luonteesta ja sisällöstä. Euroopan sosiaalinen peruskirja * YK:N piirissä hyväksytyt tärkeimmät ihmisoikeussopimukset: KP-sopimus ja TSS-sopimus * Oikeuksien toteutuminen voi edellyttää valtiolta yhtäaikaisesti sekä aktiivisia että passiivisia toimenpiteitä (esim. TSS-oikeus oikeus työhön edellyttää valtiota uusien työpaikkojen perustamista sekä pidättäytymistä toimista, jotka voisivat heikentää tätä) * EIS luonnehdittavapa vapausoikeuksia koskevaksi sopimukseksi * Euroopan sosiaalinen perusoikeuskirja: * Vastavuoroisuudelle perustuva sopimusjärjestely: rajoittuu pääsääntöisesti koskemaan siihen liittyneiden valtioiden kansalaisia * Valvonta perustuu raportointimenettelyyn_ Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antaa oikeudellisen arvion sopimusvaltion lainsäädännön ja käytännön vastaavuudesta peruskirjan asettamien velvoitteiden kanssa * jos jokin toinen ihmisoikeussopimus (esim. KP tai ILO) sisältää EIS:m verrattuna pitemmälle meneviä velvoitteita, on tällaiselle sopimukselle annettava soveltamistilanteessa etusija Sivu 2 / 4

4. Varaumat Euroopan ihmisoikeussopimukseen * jäsenvaltio voi säännellä velvoitteidensa laajuutta tekemällä sopimukseen varaumia —> varaumiin on kuitenkin asetettu ehtoja: varauma täytyy tehdä sopimusta allekirjoitettaessa tai ratifioitaessa, joten jälkikäteiset varaumat eivät ole mahdollisia * Varauman tulee koskea tiettyä sopimusmääräystä, jota varauman tehneen valtion lainsäädäntö ei vastaa = yleisluontoisten varaumien kielto (Belilos v. Sveitsi: yleisluontoinen on varauma, joka objektiivisesti tulkiten on muotoiltu epämääräisesti niin, ettei sen täsmällistä merkitystä ole mahd. Saada selville) * Valtio ei voi vedota varaumaan, mikäli asia jää varauman soveltamisalueen ulkopuolelle —> varauman täytyy koskea sopimuksen allekirjoitus- tai ratifiointiajankohtana voimassa ollutta lakia OSA 3 Ihmisoikeussopimus valtionsisäisessä oikeudessa 1. Yleisiä näkökohtia * kansainvälisoikeudellisten periaatteiden mukaan valtiolla on harkintavalta määritellä se, millä keinoin täyttää kv-velvoitteet * EIS on inkorporoitu osaksi Suomen oikeusjärjestystä —> EIT:n mukaan ei edellytetä tiettyä tapaa, jolla sopimuksen määräykset tulisi toteuttaa valtionsisäisessä oikeusjärjestyksessä * Toissijaisuus- tai subsidiariteettiperiaate = unioni voi ryhtyä toimenpiteisiin vain, jos se pystyy saavuttamaan asetetut tavoitteet tehokkaammin kuin jäsenvaltiot, tai jos jäsenvaltioiden omat toimet eivät ole riittäviä asietettujen tavoitteiden saavuttaminseksi (määrittää toimivallanjkao EU:n ja jäsenvaltioiden välillä jaetun toimivallan alaan kuuluvien asioiden osalta) 3. Euroopan ihmisoikeussopimus Suomen oikeusjärjestyksesä 3.1 Yleisiä näkökohtia kv-sopimusten asemasta Suomen oikeusjärjestyksessä * eduskunta hyväksyy ja saattaa lailla voimaan Suomea sitomaan tarkoitetut kv-sopimukset, jos ne sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä * lainsäädännön alaan kuuluu: 1) jos määräys koskee perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta voimassa lain säännöksiä tai jos siitä PL:n mukaan täytyy säätää lailla 4) tai jos siitä on suomalaisen vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla * näin ollen kv-velvoite kuuluu lainsäädännön alaan riippumatta siitä, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa * PL 95 § 2: mikäli ehdotus koskee PL tai merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle tms., voimaansaattamislaki vaatii lain voimaansaattamista supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä (2/3 kannatus) Sivu 3 / 4

* jos kv-velvoitteen määräys ei kuulu lainsäädännön alaan, saatetaan se voimaan pelkästään asetuksella 3.2. Sopimuksen valtionsisäinen asema ja sen merkitys erityisesti lainsäädäntötyössä * EIS ja lisäpöytäkirjat ovat voimassa eduskutalain tasoisena säädöksenä —> koskee myös Ahvennamaata, jonka maakuntapäivät ovat hyväksyneet sopimuksen viomaansaattamista koskevan lain * Sopimusta voidaan soveltaa lakina käytännön viranomais- ja tuomioistuintoiminnassa * PeVL:n tehtävänä on myös valvoa ihmisoikeussopimusten noudattamista —> EIS on minimistandardi, joka on täytettävä myös perusoikeussäännöksiä tulkittaessa * On pyrkinyt varmistamaan, että EIT:n oikeuskäytännön asettamat vaatimukset otetaan täysimääräisesti ja ajantasaisesti huomioon 3.2.3. EIS tuomioistuimissa ja muussa lain soveltamisessa * tuomioistuinten asema on vahvistunut perus- ja ihmisoikeuksien valvontajärjestelmässä (= jälkikäteinen normikontrolli) * Blankettilain hyväksyminen supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä ei ole korottanut sopimusta PL:n tasolle —> kyseessä on poikkeuslaki, joka on muutettavissa tavallisella lailla * EIS ei voida edellä mainituin perustein soveltaa mahd. Ristiriitatilanteessa sopimuksen hiearkkiseen ylemmänasteisuuteen (PL 106 § antaa sopimukselle tietyin rajoituksen välillisesti tällaisen etusijan; PL 107 § jos ristiriita on sopimuksen ja asetuksen tms. Lakia alemmanasteisen säädöksen välillä, on sopimukselle annettava etusija) * PeVL korostanut ihmisoikeusystävällisen tulkinnan merkitystä: tulkinnassa otettava huomioon sopimuksen lisäksi lisäpöytäkirjat sekä niiden pohjalta syntynyt vakiintunut tulkintakäytäntö

Sivu 4 / 4...