Keskilapsuus fyysinen ja motorinen kehitys PDF

Preview

Summary

Fyysistä ja motorista kehitystä keskilapsuudessa...

Description

Keskilapsuus: fyysinen ja motorinen kehitys

Fyysinen kehitys: Edellytys lapsen itsenäistyvään toimintaan. ● Ympäristön vaatimukset kasvavat, jolloin voiman ja kestävyyden rooli suurenee. ● 6-7 vuoden iässä kasvupyrähdys, muutoin kasvu on tasaista niin tytöillä kuin pojilla. ● pituus 5-6cm ja paino 2,5kg per vuosi ● Näkyvimmät muutokset alkavat vasta murrosiässä. ● Geneettiset tekijät vaikuttavat fyysiseen kasvuun. ● Fyysistä kasvua edesauttaa terveellinen ruokavalio, yleinen terveydentila sekä terveydenhoidon laatu. Aivojen kehitys 6-8 ikävuoden aikana aivojen muutokset ovat yhteydessä kognitiivisten kykyjen kehittymiseen. ● erityisesti ajattelun ja toiminnanohjauksen alueet ● Aivojen paino kasvaa hitaan ja nopean kasvun vaiheissa (Epstein, 2011). ● → nopea kasvu 5-10% ● → hidas kasvu 1% ● Aivojen tunto ja näköaisti alueet kasvavat ennen assosiatiivisia alueita. ● Myelinisoituminen, eli eristetuppien kehittyminen hermosolujen ympärille lisääntyy. ● nopeuttaa hermosolujen tiedonkulkua, jolloin hermoverkkojen toiminta tarkentuu ● Geenit säätelevät, mutta keskushermosto tasolla toiminta ja kokemukset vaikuttavat myelinisoitumiseen (Merzenich, 2001). ● Synapsit karsiutuvat hitaammin kehittyvillä aivoalueilla. ● etuaivolohko ja päälaenlohko ● hermosolujen tiheys vähenee ja tietyt hermosolut ja niiden yhteydet vahvistuvat

Aivojen toiminnalliset muutokset

● Valvetilassa tarkkaavaisuuden kiinnittävä alfatoiminta kasvaa ja unitilaan liittyvä theta-toiminta vähenee. ● Aivoalueiden sähköinen toiminta yhä synkronoidumpaa. ● aivojen parantunut yhteistoiminta ● aivojen etuosissa tapahtuva toiminnan suunnittelu ja ohjailu aktivoituu koordinoimaan myös muihin aivojen alueisiin ● Toiminnalliset muutokset yhteydessä ajattelun muuttumiseen. ● esioperationaalisesta ajattelusta siirtyminen konkreettisten operaatioiden vaiheeseen ● Piaget'n vesilasikoe ● Magneettikuvaus on paljastanut, että 7-14 -vuotiailla aivoalueiden aktiiviset alueet muuttuvat havaintotoimintojen aikana. ● Aluksi käytössä koko aivoresurssi, mutta taitojen kehittyessä toimintoalue tarkkarajaisempi, joko oikeassa tai vasemmassa aivopuoliskossa (Stiles yms., 2003).

Motorinen kehitys: Perustietoa ● Varhaisvuosina alkanut motoriikan kehitys jatkuu keskilapsuudessa, jolloin opitaan liikkumisen ja esineiden käsittelyn perustaitoja laajempia asioita. ● Erityisesti haasteita tulee hienomotorisille taidoille, kun lapsi aloittaa esiopetuksen ja koulun. ● Myös havaintomotoriset taidot kehittyvät kun lapsi kirjoittaa, käyttää tietokoneen näppäimistöä tai piirtää. Eroavaisuuksia ● Keskilapsuuden motorisissa taidoissa on kuitenkin eroja tyttöjen ja poikien välillä.

● Esim. pojat hyppäävät ja heittävät palloa kauemmas kuin tytöt, mutta tytöt ovat silti ketterämpiä. ● Pojat ovat parempia suorituksissa, joissa tarvitaan lihasvoimaa, kun taas tytöt hienomotorisissa taidoissa esim. kirjoittaminen/piirtäminen. ● Tyttöjen ketteryys auttaa menestymään poikia paremmin jalkojen koordinaatiota vaativissa voimisteluliikkeissä. ● Eroavaisuudet johtuvat osin anatomiasta; pojilla on enemmän lihasmassaa ja tytöt ovat pienempiä ja kevyempiä. ● Keskilapsuudessa erot myös kasvavat hieman. ● Sukupuolesta huolimatta lasten lihashallinta paranee ja liikkeistä tulee sujuvampia (automatisoituminen) (Nupponen,1997). Motoriikkaa ● Tasapaino ja koordinaatio kehittyy. ● liikunnalliset leikit kehittyvät vauhdikkaimmiksi ja vaativuudeltaan vaikeammiksi. ● Motoriset toiminnot + leikki + toisto toistettavan taidon pohjana olevien hermoyhteyksien toiminnan vahvistuminen. ● Aivojen etuosien kehittyminen + etu- ja takaosien yhteyksien vahvistuminen motorisen toiminnan ohjaus ja suunnittelu kehittyvät. ● Nopeus on useimmiten motoristen toimintojen edellytys. Puutteita ● Lapsen kyky arvioida, mitkä motoriset suoritukset hän pystyy suorittamaan, on yksilöllistä ja kehittyvä taito. ● Tämä linkittyy esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja onnettomuusalttiuteen. ● Plumertin (2003) mukaan lapset, jotka yliarvioivat omat taitonsa, heillä on suurempi onnettomuus riski, sekä onnettomuusalttiutta lisääviä temperamenttipiirteitä, kuten impulsiivisuus ja aktiivisuus.

Liikenneturvallisuus asiaa ● Havaintomotoriikka tärkeää, erityisesti suhteessa tilanteisiin, joihin sisältyy vaaratekijöitä (esim. päätös milloin tie kannattaa ylittää). ● Alle 9-vuotiaat havaintomotorisilta taidoiltaan melko heikkoja. ● Aikuisen kanssa käytännössä tapahtuva harjoittelu liikenteessä tuottaa positiivisia tuloksia (Te Velde ym., 2003). Leikki on lapsen työtä ● Keskilapsuudessa leikinavulla kehitetään fyysistä kuntoa ja kestävyyttä sekä sosiaalisia suhteita. ● Motorisia taitoja harjoittaessa lapsen terveys kohenee. ● Psykologiselta kannalta katsottuna leikkiin liittyvä painiminen auttaa lapsia arvioimaan omia taitojaan ja voimiaan verrattaessa ikätovereihin. ● Keskilapsuudessa painiminen yleensä harmitonta, mutta voi kehittyä tappeluksia kun lapsen sosiaalisissa taidoissa on puutteita esim. autistisuus. Motoriset oppimisvaikeudet ● Motorisista oppimisvaikeuksista, koordinaatiohäiriöistä tai motoriikan kehityshäiriöistä puhutaan kun motoriset taidot ja niiden kehittyminen poikkeaa ilman selvää neurologista tai lihaksistoon liittyvää syytä, siten että siitä on selvää haittaa oppimiselle ja kanssakäymiselle. ● 2-5% kouluikäisistä lapsista. ● Oppimisvaikeudet näkyvät esim. motorisen toiminnan hitautena, rytmisyyden, monivaiheisten toimintojen suorittamisen ja liikkeiden ajoittamisen vaikeutena. ● Lihasvoiman säätely hankalaa näköaistin ja keskivartalolihaksien vuoksi. ● Motoriset oppimisvaikeudet ovat melko pysyviä ja ongelmat liittyvät usein muihinkin oppimisen alueisiin ● ongelmien varhainen havaitseminen ja puuttuminen!

● Lapsen motivoiminen ja aktivoiminen motoriseen toimintaan tärkeää oppimisen kannalta....